Mikä on saaristo? Miten siellä tulisi liikennöidä tulevaisuudessa?
Saariston määrittely on periaatteessa helppoa näin varsinaissuomalaisesta näkökulmasta; saaristo on Turusta katsottuna vaikkapa tuo lähisaaristomme Hirvensalo-Kakskerrasta tai Ruissalosta ulommas Airistolle. Paraislaisille saaristo alkaa ehkä jo Kirjalan saarelta tai viimeistään Sattmarkin salmesta. Kemiönsaari on itsessään jo saaristoa, onhan se pitkähkön sillan takana!
Saariston määrittely vaikeutuu kuitenkin oleellisesti, kun rannikolta tai sisä-Suomesta tulee viestejä, joissa halutaan päästä saaristojärjestelmän (lue: rahanjaon) piiriin. Milloin vesistöisen kunnan olosuhteet muistuttavat saariston olosuhteita siinä määrin, että kunnalle voidaan suoda paikka saaristojärjestelmässä ja sen myötä oikeus saaristo- tai saaristo-osakuntalisiin? Riittääkö pelkkä vesistöjen rikkoma kunnan geografia saaristo-olosuhteiden syntyyn? Ovatko kaikki rannikon kunnat periaatteessa saaristoisia kuntia? Onko saarten määrällä jokin rooli tässä yhtälössä?
Edellä esitettyä problematiikkaa pohtii parhaillaan Saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) työryhmä, joka tekee saariston määrittelytyötä konsulttiyritys MDI:n kanssa tiiviissä yhteistyössä niiden maakuntien kanssa, joilla nykyisessä saaristojärjestelmässä on joko saaristokuntia tai osakuntia. Tavoitteena on luoda saaristo -käsitteelle selkeät kriteerit sekä saaristolisien aiempaa oikeudenmukaisempaa jakoa ajatellen että saariston aluepoliittisen painoarvon kirkastamiseksi. Työryhmän mandaatti kestää vuoden 2020 loppuun asti, jolloin saaristo on tavoitteen mukaan määritetty uudelleen!
SANK:lla on käynnissä myös toinen prosessi, jonka avulla puolestaan halutaan vaikuttaa saariston yhteysalusliikenteeseen tulevaisuudessa. Valtion pääosin kustantamasta saaristoliikenteestä vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, jonka tehtävä reittien, aikataulujen ja aluskapasiteetin sekä reittien palvelutason määrittelyssä ei aina ole kadehdittava. Tehtävän juridinen pohja on ns. saaristolaissa, joka on suhteellisen vanha (1981) eikä anna liikenteen järjestäjälle kovinkaan detaljoitua ohjeistusta ja selkänojaa. Tulevaisuuden saaristoliikennettä pohtii saaristoasiain neuvottelukunnan asettama saaristoliikennetyöryhmä, jonka toimikausi on niin ikään vuosi 2020.
Työryhmän tavoitteena on luoda visio saaristoliikenteestä tulevaisuudessa siten, että liikenne täyttäisi käyttäjien (saaristolaiset, vapaa-ajanasukkaat, matkailijat) tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla ja ottaisi huomioon mm. ympäristötavoitteet ja uudet innovaatiot. Työryhmä ottaa kantaa tulevaisuuden alusten nopeuteen, käyttövoimaan, kuljetuskapasiteettiin, ympäristöystävällisyyteen jne. Saaristolaiset osallistetaan prosessiin kyselyjen avulla, minkä lisäksi taustatietoa on saatavilla menneistä kyselytutkimuksista ja saaristoliikenneselvityksistä.
Työryhmä ottanee työn loppuvaiheessa vielä kantaa nykyiseen saaristolakiin, joka saattaa kaivata päivitystä ja täsmennyksiä saaristoliikenteen järjestämisen osalta. Nykymuotoisen lain puitteissa ELY-keskuksen on vaikea tehdä muutoksia esim. yhteysalusliikenteen yksittäisiin reitteihin. Samoin keskeinen kysymys siitä, keitä varten saaristoliikennettä järjestetään, kaipaa selkeää vastausta. Kuinka suuri painoarvo esim. matkailun kehittämiselle voidaan antaa saaristoliikenteessä?
Lisätiedot: saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704, sami.heinonen@varsinais-suomi.fi
Teksti on julkaistu alun perin Varsinais-Suomen liiton blogissa: https://www.varsinais-suomi.fi/fi/blogi/item/244-mikae-on-saaristo-miten-siellae-tulisi-liikennoeidae-tulevaisuudessa
Kirjoittaja on saaristo- ja maaseutuasiamies Varsinais-Suomen liitossa.
